Tutkimukset ja väitöskirjat

Hyvät yhdistyksen jäsenet,

 

Kiitämme kaikkia aiemmin alla kuvattuun tutkimukseemme osallistuneita APS-1- eli APECED-potilaita ja haluamme tässä samalla kertoa tutkimustulokset yhdistyksen tietoon.

 

APS-1 potilaiden luonnolliset interleukiini-17F-autovasta-aineet saattavat suojata astmalta.

 

Tutkimuksessamme verrattiin 29:n APS-1 potilaan astman ja allergioiden esiintyvyyttä veressä kiertäviin autovasta-aineisiin. 

Havaitsimme yhteyden IL17F-tulehdusvälittäjäaineeseen kohdistuvien vasta-aineiden ja astman välillä seuraavalla tavalla:  niillä potilailla, joilla oli tähän tulehdusvälittäjäaineeseen kohdistuvia vasta-aineita, ei esiintynyt astmaa. 

IL-17F on tunnettu tulehdusvälittäjäaine monissa eri autoimmuunisairauksissa ja sitä vastaan on kehitetty ns. biologisia lääkkeitä, joita käytetään esimerkiksi vaikean psoriaasin hoidossa. 

Tässä siis ehkä samalla myös selitys sille, että APS1-potilailla ei ole tavattu psoriaasia.

 

Allergioiden suhteen emme havainneet yhteyttä tutkimiimme autovasta-aineisiin. Allergisiksi miellettyjä oireita esiintyi noin puolella eli 14/29:llä potilaista, mutta IgE-allergiavasta-aineita hyvin tarkasti mittaava mikrosirututkimus vahvisti oireet IgE-välitteisiksi allergiaksi vain neljän henkilön kodalla. 

Allergiat eivät siis näytä olevan APS-1 potilailla sen yleisempiä, kuin muillakaan suomalaisilla.  

 

Kaikki tutkimukseen osallistuneet potilaat ovat saaneet omat mikrosirutuloksensa ja kopion alkuperäisestä artikkelista postitse.  

 

Tutkimusartikkelimme on julkaistu tieteellisessä Clinical Immunology -lehdessä 10/2020 ja sen voi lukea alla olevasta linkistä: 

 

Ystävällisin terveisin,

Martta Jokinen, lääket. lis., Tulehduskeskus, HUS Iho- ja allergiasairaala  

Helsingin yliopistossa prof Annamari Rankin ohjauksessa 

APECEDista väitöskirjaa tekevä ihotautien erikoistuva lääkäri. 

 

2.3.2021

 


 

Hei, 

Lähestyn yhdistystä jälleen uuden tutkimusaloitteen kanssa. Koronarokotukset lienevät pian jo käynnissä ympäri maata siten, että myös yhdistyksen jäsenet pääsevät niiden piiriin ja se on hyvä asia. Aiemminhan lähestyimme korona-vasta-aineiden tutkimuksen osalta ja ne on jo tehty ja ilmoitettu tulokset tutkimukseen osallistuneille. Jatkotutkimuksesta rokotusten jälkeen olen myös tiedottanut kirjeitse suoraan tutkimuksessa mukana olleille. 

 

NYT kuitenkin aivan uusi asia, josta toivoisin, että voisitte hetimiten laittaa alla olevan tiedotteen yhdistyksen sivuille. Kyse on suun hiivainfektion estoon soveltuvasta luonnollisesta tuotteesta, ei siis lääkkeestä: 

 

Fermentoitu puolukkamehu suun hiivasienitulehduksissa 

 

Olemme käynnistämässä tutkimusta APECED- syndroomapotilailla. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa fermentoidun puolukkamehun tehoa suun Candida- hiivasieniin. Candida- hiivasienitulehdukset ovat APECED- potilailla yleisiä ja suurin osa potilaista joutuu käyttämään suun sienilääkitystä ainakin ajoittain. Suun hiivasienitulehdus on usein sitkeä ja hiivasienilääkkeille resistenttejä kantoja esiintyy yhä useammin, aiheuttaen hoidon epäonnistumisen tai pitkittymisen.  

 

Fermentoitu puolukkamehu on kehitetty patentoidulla menetelmällä suun kotihoidon tueksi. Sillä on aiemmissa tutkimuksissamme todettu olevan suun hiivoja, reikäbakteereita, ienverenvuotoa ja plakkia merkittävästi vähentävä sekä anti-inflammatoorinen, tulehdusta vähentävä vaikutus. Fermentoitu puolukkamehu on turvallinen luonnontuote eikä siinä ole lisäaineita ja purskutteen voi niellä. 

 

Käyttö on helppoa: ½ minuutin purskuttelu suussa kaksi kertaa päivässä. 

 

Tutkimus tehdään maaliskuussa 2021 Iho- ja Allergiasairaalan ja Helsingin yliopiston Suu- ja leukasairauksien osaston välisenä yhteistyönä.  Purskutetta on varattuna 50 henkilölle n. kuukauden ajaksi käytettäväksi. 

 

Jos olet kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, ota yhteyttä: 

 

Professori Annamari Ranki, HUS Tulehduskeskus:  tai p. 0400 875761

 

Laboratoriohoitaja Alli Tallqvist, HUS Tulehduskeskus, tai p. 09 47186267

 

Ystävällisin terveisin, 

Annamari Ranki

Professori, ylilääkäri 

HUS Tulehduskeskus 

PL 160, 00029 HUS

 

22.2.2021



50-sivuisen opinnäytetyön kyselyyn osallistui Apeced ja Addison ry:n jäseniä.

Julkaistu 23.9.2019

 

Addisonin tautia sairastavien kokemuksia saamastaan hoidosta ja potilasohjauksesta

 

Pirinen, Heini (2019)

 

 


Tiivistelmä
Addisonin tauti eli lisämunuaisten kuorikerroksen vajaatoiminta on harvinainen sairaus. Tautiin sairastuneen lisämunuaiset eivät tuota ihmiselle tärkeitä hormoneja, kuten elintärkeää kortisolia. Taudin oireet voivat kehittyä hiljalleen vuosien ajan ja ne voivat olla hyvin moninaisia. Tämä voi johtaa taudin diagnosoinnin vaikeuteen ja pitkittymiseen. Tautiin voi sairastua myös äkillisesti Addisonin kriisin kautta, joka on hengenvaarallinen tila. Taudin nopea tunnistaminen on tärkeää oikean hoidon aloittamiseksi. Addisonin taudin hoito perustuu elinikäiseen hormonikorvaushoitoon.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Addisonin tautia sairastavien henkilöiden kokemuksia heidän saamastaan hoidosta ja potilasohjauksesta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää potilaiden hoidon laadun kehittämisessä. Tavoitteena oli myös lisätä tietoa Addisonin taudista ja sen hoidosta, jota tautiin sairastuneet, hoitohenkilökunta ja hoitotyön opiskelijat voivat hyödyntää.

Opinnäytetyön aineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselylomakkeella. Laadullisessa kyselyssä käytettiin pääosin avoimia kysymyksiä. Kyselyyn osallistui Addisonin tautia sairastavia henkilöitä (n=10). Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.

Tuloksista kävi ilmi, että Addisonin tautia sairastavien kokemukset hoidosta ja potilasohjauksesta vaihtelivat. Enemmistö koki, että Addisonin tauti on hoitohenkilökunnalle varsin tuntematon sairaus. Osa vastanneista koki saamansa hoidon riittämättömäksi. Enemmistö toivoi potilasohjauksen lisäämistä erityisesti lääkehoidon osalta. Lisäksi toivottiin, että hoitohenkilökunta kuuntelisi potilasta enemmän. Muutamalla kyselyyn vastanneista oli myönteisiä kokemuksia hoidosta ja potilasohjauksesta.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa ja toteutettaessa Addisonin tautia sairastavien hoitoa ja potilasohjausta.

 

 


 

Uutta tietoa APECEDistä, koonnut Kai Krohn 11/2017

1. Norjalainen Eysten Husebye ja venäläinen Elizabeta Orlova ovat tutkineen 112 APECED potilaan AIRE mutaatioita ja havaitsivat että useimmilla oli AIRE geenissä sama mutaatio (R357X) kuin suomalaisilla potilailla. Tämä siis sopii siihen teoriaan että suomalais-ugrilaiset ihmisryhmät olivat ensimmäiset asukkaat venäjän pohjoisilla alueilla, ennen kuin Kievistä levisi uudet slaavilaiset heimot. Hyvin tuntemani Venäläinen akateemikko Vlov onki minulle kertonut että Moskovan nimi tulee “moskva vesi” = ”likainen vesi” sanasta.

2. M.J. Gutierrez ja C.A. Bingham kuvaavat 4-vuotiaan tytön joka sairastuu poliartriittiin (usean nivelen tulehdukseen). Tarkemmassa tutkimuksessa havaitaan muita APECED oireita ja myös AIRE mutaation. Olisi mielenkiinasta tietää onko suomalaisilla potilailla näitä nivel oireita.

3. Ruotsalainen Olle Kämpe on yhdessä yli kahdenkymmenen Intialaisen kollegan kanssa kerännyt 23 intialaisen potilaan aineiston ja tutkinut heidän kliinisiä oireita ja mutaatioita. Potilailta löytyi yhteensä 11 erilaista AIRE mutaatiota, kuusi samoja joita kuvattu aikaisemmin eurooppalaisissa, 5 tyypillisiä intialaisille. Oireitten ilmaantumisikä vaihteli suuresti (2 kk – 17 v). Kuolleisuus lapsuudessa oli korkea.

4. Amerikkalainen kollegamme Marc C. Anderson on mukana työssä jossa tutkittu AIRE geenin mahdollisia mutaatioita potilailla joilla todettu lisäkilpirauhasen vajaatoiminta eli Hypoparatyreoidismi (HYPO) mutta ei muita APECED oireita. Tutkittavana oli kymmenen hengen perhe joista kolmella oli HYPO. HYPO potilailla on aikaisemmin havaittu kahden muun geenin mutaatio mutta näillä kolmella löytyikin aikaisemmin kuvaamattomat AIRE mutaatiot. Potilailla löytyi myös vasta-aineita interferoneja kohtaan, joka on tyypillinen löydös APECED potilailla. On siis mahdollista että tietty AIRE mutaatio johtaa kliiniseen kuvaan, jossa mukana vain osa klassillisista APECED oireista. Erikoisesti on merkittävää että kaksi APECEDin tyypillisistä oireista, hiiva infektio ja lisämunuaisen vajavuus puuttuivat.

5. Italialaiset kollegamme M. Valenzise ja M. Su kuvaavat aikaisemmin tuntemattoman oireen APECED potilaissa: krooninen tulehduksellinen demyelinisoiva hermotulehdus. Potilailla havaitaan vasta-aineita hermojen myeliniä kohtaan. Tutkijat pohtivat mahdollisuutta parantaa potilas rokottamalla myelinillä. Tätä antigenilla rokottamista on aikaisemmin kokeiltu tyyppi 1 diabeteksessa (rokotus insuliinilla), negatiivisin tuloksin.

6. USA:n Kansallisessa Terveysinstituutissa (NIH) työskentelevä Michail LIonakis on kerännyt lähes 60 tutkijaa jotka hoitavat amerikkalaisia APECED potilaita ja selvittäneet potilaiden kliiniset oireet. He osoittavat että taudin kuva on erilainen kuin eurooppalaisilla potilailla. Täällä puolen Atlantin potilailla on ”klassinen triadi”, eli hiivainfektio, lisäkilpirauhasen ja lisämunuaisen toimintavajavuus. Amerikkalaiset potilaat sairastavat enemmän non-endokrinologisia tauteja: allergisia oireita, maksatulehdusta, mahalaukun tulehdusta, suolisto-oireita, keuhkotulehdusta ja Sjögrenin tautia (autoimmuuni verisuonitulehdus). Nämä Euroopassa harvinaiset oireet esiintyivät 80 prosentilla amerikkalaisia potilaita ennen diagnoosin asettamista (mutaatio analyysi). Se miksi amerikkalaiset ja eurooppalaiset potilaat eroavat näin toisistaan jää avoimeksi kysymykseksi.

 



 

 

Hyvät APECED ja Addison ry:n jäsenet,  

 

Iloksemme haluamme ilmoittaa, että Suomen Akatemian Terveyden tutkimuksen toimikunta on juuri myöntänyt tutkimusryhmällemme 4-vuotisen rahoituksen tutkimuksellemme “DEVELOPMENT OF GENE AND CELL THERAPY FOR APECED”.

 

Tämä tutkimushanke, joka alkaa syyskuussa 2017, tähtää APECED-oireiston perussyyn hoitoon  eli geenivirheen korjaamiseen uudella menetelmällä. Projekti on hyvin vaativa ja pitkäkestoinen, mutta siinä ovat meitä auttamassa useat kansainväliset AIRE- ja APECED- alan huippututkijat ryhmineen: professori Pärt Peterson Tarton yliopistosta, professori Timo Otonkoski Helsingin yliopistosta,  professori Niels-Bjarne Woods Lundin yliopistosta, professori Ola Winqvist Karoliinisesta sairaalasta Tukholmasta ja professori Mark S. Anderson  Kalifornian USCF- yliopistosta.

 

Olemme tähän mennessä valmistaneet ns. pluripotentit eli useakykyiset kantasolulinjat kahden APECEC- potilaan veren soluista ja teknisesti AIRE-geenin korjaus niissä on onnistunut. Nyt olisi tarkoitus valmistaa vastaavia kantasolulinjoja geenikorjausta varten vielä muutamista uusista henkilöistä ja sitten jatkaa työtä korjattujen solujen rikastamisella ja erilaistamisella kohti sopivaa siirrettävää solumuotoa.

 

Lähetämme vielä kerran teille kaikille yhdistyksen välityksellä tiedotteen ja suostumuslomakkeen tästä tutkimuksesta ja toivoisimme, että mahdollisimman moni teistä haluaisi olla siinä mukana. Kyse ei ole vielä kliinisestä hoitokokeesta vaan ainoastaan verinäytteen antamisesta kantasolujen valmistamista varten, sillä olemme onnistuneet valmistamaan edellä mainittuja kantasoluja veren soluista.

 

Tutkimus on pitkäkestoinen kokonaisuus, sillä siihen kuulu myös tulosten varmistaminen hiirikokeissa yhteistyökumppaneiden laboratorioissa ja vasta aivan tutkimuksen loppuvaiheessa voidaan ryhtyä suunnittelemaan kliinisiä hoitokokeita. Niitä varten tullaan myöhemmin anomaan erillistä rahoitusta ja pyytämään erillinen suostumus. 

 

Järjestämme tutkimusprojektin aikana vuosittain informaatiotilaisuuden yhdistyksen jäsenille tutkimuksen kulusta.

 

Keväisin yhteistyöterveisin, 

 

Annamari Ranki ja Kai Krohn

 

7.5. 2017

 

 


 

Tiedote APECED-yhdistyksen kautta toukokuu 2016

 

APECED-SAIRAUDEN VAIKUTUKSET LUUSTOON

 

Olemme Helsingin Lastenklinikalla käynnistäneet tutkimuksen, jonka tarkoituksena on selvittää APECED-sairauteen liittyviä luusto-ongelmia. Aiemmassa vuonna 2006 tekemässämme tutkimuksessa, johon osallistui 25 APECED:ia sairastavaa aikuista, totesimme osteoporoosia ja luun mineraalitiheyden alenemista jopa joka neljännellä tutkitulla.

 

Kutsumme nyt kaikkia suomalaisia APECED-potilaita osallistumaan laajempaan tutkimukseen, jossa kartoitamme APECED-sairauden vaikutuksia luustoon. APECED:iin liittyy monia tekijöitä, jotka voivat johtaa luuston haurastumiseen. Tällaisia ovat mm. hormonitoiminnan ongelmat, kortisonilääkitys ja suoliston imeytymishäiriö. APECED-sairauden yhteydessä on yksittäisillä potilailla kuvattu myös muita luuston ongelmia, mutta näiden yleisyydestä ei ole tarkkaa tietoa. On mahdollista, että sairauteen liittyvä autoimmuunitaipumus johtaisi myös luukudoksen tai nivelten tulehdukseen. Näitä seikkoja ei ole aiemmin kartoitettu APECED-potilailla.

 

Keräämme tutkimukseen osallistuvien potilaiden sairaskertomuksista perussairauteen ja sen hoitoon liittyviä tietoja. Elintapoja, liikunnan määrää ja ravitsemusta selvitetään erillisellä kyselylomakkeilla. Teemme luuston mineraalitiheyden mittauksen ulkoisilla röntgenmenetelmillä: DXA-laitteella lannerangan, lonkan ja koko kehon alueelta, sekä pQCT-laitteella kyynärvarren ja säären alueelta. Tutkimukset antavat tietoa mahdollisesta luuston haurastumisesta ja murtumakestävyydestä. Selkärangan röntgenkuvalla etsitään mahdollisia selkänikamien madaltumia, jotka usein ovat oireettomia, mutta voivat olla merkki luuston hauraudesta. Teemme osalle potilaista koko kehon magneettitutkimuksen tulehduksellisten luustomuutosten löytämiseksi. Otamme myös verinäytteitä, joista tutkitaan mm. kalkkitasapainoa ja D-vitamiinipitoisuutta sekä muita luuston tilaa, tulehdusta, vasta-aineita ja hormonitasapainoa kuvaavia arvoja. Tutkimustuloksista annamme kirjallisen yhteenvedon tulosten valmistuessa.

 

Tutkimuksen osallistuminen on vapaaehtoista ja ilmaista. Tutkimuskäynnin matkakulut ja mahdollisen yöpymisen kustannukset korvataan jälkikäteen.


Saila Laakso

Lääketieteen tohtori

Tutkija, lastentauteihin erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka

E-mail: saila.laakso(at)hus.fi, puh. 050-427 1886

 

Outi Mäkitie

Professori

Lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri  

 

 

 


 

APECEDin esiintyvyys

 


 

Väitöskirja Apeced ja Addisonin taudista, ranskalais-suomalainen Nicolas Kluger, MD

New insights in Autoimmune Polyendocrine Syndromes 1 and 2, 27.2.2015.     Väitöskirjan alussa suomenkielinen yhteenveto.

 

 

 

 



apeced-_ja_addison_tutkimuksista_tilannekatsaus_1682014.docx

 


 

Addison potilaita koskeva elämänlaatututkimus on julkaistu kansainvälisessä korkeatasoisessa lehdessä 2014. 

Nicolas Kluger, Niina Matikainen, Harri Sintonen, Annamari Ranki, Risto P. Roine ja Camilla Schalin-Jäntti

 


hrqol_in_finnish_addison_patients_clin_endocr2014.pdf

 


 

 

 

Professori Kai Krohn

Oma ja vieras

Lääkäri ja tutkija muistelee

kirja julkaistu 2013

Kustantaja Recallmed


 'Erityisen kiinnostunut hän on ollut harvinaisesta, potilaassa tuhoavan immuunivasteen kehittävästä geneettisestä tautikompleksista APECED.'

 


 

Apeced tutkimustyön tuloksia, tieteellisiä artikkeleita 2013-2012,

Nicolas Kluger, Annamari Ranki, Kai Krohn ja Martta Jokinen.

 

 

gastrointestinal_manifestations_in_apeced_syndrome_2013.pdf  

absence_of_some_autoantibodies_during_apeced_2013.pdf

  

what_is_the_burden_of_living_with_apeced_in_2012.pdf  

apeced_is_this_a_model_for_failure_of_t_cell_and_b_cell_tolerance_2012.pdf

   


 

 

Lue kohdasta Tautikomponentit -> Vitiligo

lääkäri Nicolas Klugerin ja professori Annamari Rankin 

kokoama 46-sivuinen

Vitiligo ja Apeced tietopaketti 10/2012

 


 

Tiedote SINI LAAKSON väitöskirjasta

T-soluryhmien ylläpidon häiriöt APECED-sairaudessa.

Julkaistu 31.3.2012

 

 

 


 

 
KIITOS

Eliisa Kekäläinen kiittää kaikkia tutkimukseen osallistuneita, jotka mahdollistivat hänen väitöskirjansa "AIRE:n vaikutuksesta immunologisen toleranssin" synnyn.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa
, tai klikkaamalla tätä linkkiä