Kuntoutus jaetaan neljään pääryhmään: lääkinnälliseen, ammatilliseen, sosiaaliseen ja kasvatukselliseen kuntoutukseen. Näitä ovat oikeutettuja käyttämään vammaiset ja pitkäaikaissairaat henkilöt. Kelalla on ensisijainen vastuu vaikeavammaisten kuntoutuksesta, muiden kuntoutuksesta vastaa terveydenhuolto.
Lääkinnällisenä kuntoutuksena voidaan myöntää mm. fysioterapiaa, psykoterapiaa, apuvälineitä ja sopeutumisvalmennusta. Kelan kustantama kuntoutus perustuu julkisessa terveydenhuollossa tehtyyn kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan. Kuntoutussuunnitelma laaditaan kuntoutujan, tarvittaessa omaisen, lääkärin ja usein moniammatillisen työryhmän yhteistyönä. Kuntoutussuunnitelmasta tulee selvitä, mitä ja minkälaisia vaikeuksia ja rasituksia sairaus tai vamma aiheuttaa selviytymisessä arjessa ja lisäksi siinä kartoitetaan kuntoutujan tarvitsemat kuntoutuspalvelut. Kela järjestää myös nk. harkinnanvaraista lääkinnällistä kuntoutusta lievemmin vammaisille.
Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet saadaan perusterveydenhuollosta omaksi tai lainaksi. Apuvälineisiin kuuluvat sellaiset välineet ja laitteet, joita vammainen tarvitsee selviytyäkseen päivittäisistä toiminnoistaan (esim. keppi, peruukki, näkemisen apuvälineet). Perusapuvälineet saadaan terveyskeskuksesta ja vaativat välineet keskussairaalasta. Lisäksi sosiaalitoimisto voi korvata vammaiselle liikkumisessa, viestinnässä ja henkilökohtaisessa suoriutumisessa tarvittavien välineiden (esim. harrastusvälineet, kodinkoneet) kustannuksista puolet hakemuksen perusteella.
Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa ja ylläpitää kuntoutujan työkykyä ja ansiomahdollisuuksia sekä auttaa kuntoutujaa saamaan sairauden tai vamman kannalta sopiva työ. Ammatillista kuntoutusta järjestävät Kela, työvoimatoimistot sekä vakuutus- ja työeläkelaitokset. Tällaisia kuntoutuksia ovat mm. perus-, jatko- ja uudelleenkoulutus, kuntoutustutkimukset sekä työ- ja koulutuskokeilut. Kela kustantaa vaikeavammaisille opiskeluun, työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien parantamiseen tai säilyttämiseen liittyvät kalliit ja tarpeelliset apuvälineet. Yrittäjillä on mahdollisuus elinkeinotukeen.
Ammatilliset erityisoppilaitokset ovat erikoistuneet vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ammatilliseen kuntoutukseen. Oppilaitoksia on eri puolella Suomea, ja niissä voi opiskella monia eri ammatteja sekä täydentää jo olemassa olevaa ammattitaitoa. Ammatinvalinnanohjauksessa selvitetään henkilön kiinnostus ja soveltuvuus eri ammatteihin. Ohjauksesta hyötyvät erityisesti vammaiset nuoret, jotka suunnittelevat opintojen aloittamista, sekä työelämässä jo olevat, jotka eivät enää kykene jatkamaan omassa ammatissaan. Ohjauksen aikana selvitetään työ- ja koulutusedellytyksiä sekä arvioidaan ammatillisia mahdollisuuksia. Ammatinvalinnanohjausta järjestää työvoimatoimisto.
Sosiaalista kuntoutusta ovat sopeutumisvalmennuskurssit ja kasvatuksellista kuntoutusta erityisopetuksen tukitoimenpiteet. Sopeutumisvalmennuksen tavoitteena on tukea vammaisia henkilöitä ja heidän perheitään vamman aiheuttamissa muutoksissa. Sopeutumisvalmennusta järjestävät sekä rahoittavat Kela, sosiaalitoimisto, vakuutusyhtiöt, terveyskeskukset ja eri vammaisjärjestöt erilaisina kursseina tai yksilöllisinä jaksoina. Kelan maksamaan sopeutumisvalmennukseen tarvitaan kuntoutussuunnitelma tai lääkärin B-lausunto, jossa suositellaan ko. kurssia. Vammaisjärjestöt ja monet diagnoosipohjaiset yhdistykset järjestävät sopeutumisvalmennusta Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tukemana.
APECED- ja Addison potilailla on mahdollisuus hakea Kelalta heille suunnattuja kuntoutusjaksoja. Lisäksi APS-potilas, joka sairastaa tiettyjä tautikomponentteja (mm. diabetes, alopecia, vitiligo) voi hakea kyseisen sairauden perusteella lääkinnälliseen tai sosiaaliseen kuntoutukseen sekä sopeutumisvalmennukseen.
Sairaalassa toimivien kuntoutusohjaajien (esim. näkövammaisten kuntoutusohjaajat) tehtävänä on tukea asiakasta ja hänen läheisiään sairauden tai vamman aiheuttamassa elämänmuutoksessa sekä ohjata ja neuvoa kuntoutusprosessin käynnistämisessä sekä palvelujen hakemisessa.