JÄRJESTÖJEN SOSIAALITURVAOPAS
Yhteiskunta monine toimijoineen tarjoaa erilaisia tukimuotoja ja palveluita pitkäaikaissairaille ja heidän perheilleen. Tähän on poimittu yleisimpiä potilasryhmäämme koskevia tukitoimia lyhyine selostuksineen. Tiedot pohjautuvat vuonna 2009 voimassa oleviin säädöksiin.
VAMMAISPALVELULAKI- JA ASETUS
Tarkoituksena on edistää vammaisen edellytyksiä elää ja toimia yhdenvertaisena yhteisön jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Laissa vammaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Lisäksi on eroteltava vaikeavammaiset vammaisista, sillä vaikeavammaisuus jakaa vammaispalvelujen määrän ja laadun. Vaikeavammaisuus määritellään aina erikseen suhteessa siihen palveluun, jota haetaan. Vammaisuutta tulee arvioida sekä lääketieteellisin että sosiaalisin perustein. Lisäksi on huomioitava, että Kelalla ja sosiaalitoimella on erilaiset vaikeavammaisuuskriteerit.
Tarvittavia palveluja ja tukitoimia järjestävät eri tahot: sosiaalitoimisto, terveyskeskus, Kela, keskussairaala, työvoimatoimisto ja vakuutusyhtiöt.
Kela huolehtii Suomessa asuvien perusturvasta eri elämäntilanteissa ja se on vakuuttanut jokaisen kansalaisen. Sairausvakuutuksesta maksettavat Kelan korvaukset ja päivärahat perustuvat sairausvakuutuslakiin ja -asetukseen.
Kunnan on huolehdittava siitä, että palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa on tarve. Kunnalla on tietyissä vammaispalveluissa erityinen järjestämisvelvollisuus eli kunta ei voi evätä palvelua määrärahaan vedoten, jos hakija täyttää laissa olevat edellytykset. Yleisen järjestämisvelvollisuuden alaisten eli määrärahasidonnaisten palvelujen ja tukitoimien myöntäminen perustuu tarveharkintaan ja niihin varattuihin määrärahoihin. Näihin palveluihin ja tukitoimiin on oikeus kaikilla kunnassa asuvilla vammaisilla. Kunnan on lisäksi nimettävä asiamiehet sekä sosiaalihuoltoon (sosiaaliasiamies) että terveydenhuoltoon (potilasasiamies). Asiamiesten tehtävänä on neuvoa, avustaa ja tiedottaa sekä toimia oikeuksien edistämiseksi.
PALVELUJEN HAKEMINEN JA LISÄTIETOJA:
Hakemukset tehdään kirjallisesti. Hakemuksesta tulee selvästi käydä ilmi, mitä ja miksi haetaan. Lääkärinlausunto sekä muut mahdolliset asiantuntijalausunnot tulee liittää mukaan. Tarkempia tietoja erilaisista yhteiskunnan tukimuodoista, niiden hakemisesta ja yksityiskohdista sekä erilaista ajantasaista tietoa saa etuuksia, palveluja ja tukitoimia myöntäviltä tahoilta.
Muita tietolähteitä ovat Invalidiliiton neuvontapalvelut ja ajantasaiset palveluoppaat mm. sivustoilla:
, ,
INVALIDILIITTO neuvoo vammaisuuteen ja vammaispalveluihin liittyvissä kysymyksissä sekä Internetissä että puhelimitse. Invalidiliiton työntekijät ja vapaaehtoiset koulutetut neuvojat vastaavat vammaispalveluja koskeviin kysymyksiin numerossa 0200 1234.
Neuvonta on käytettävissä tiistaisin klo 10-16 ja torstaisin klo 13-17.
Puhelinneuvonta on tarkoitettu kaikille vammaisille henkilöille ja heidän läheisilleen.
Invalidiliiton tarjoamat neuvontapalvelut
Sosiaaliturvan tarkistuslista (kertoo mistä paikoista mitäkin palveluja saa)
Yleisesti kaikki Invalidiliiton tarjoamat laajat edut ja palvelut (mm. erilaiset tapahtumat, kurssit , lomakodit, lakipalvelut, lehdet) ovat automaattisesti myös Apeced- ja Addison ry:n potilasjäsenten käytettävissä.
PALVELUOPAS LAPSIPERHEELLE
Tämä opas on tarkoitettu vaikeavammaisen lapsen perheelle. Opas käsittelee
yhteiskunnan tarjoamia erilaisia tukimuotoja.
PALVELUOPAS NUORELLE
Tämä opas on tarkoitettu 16-24 -vuotiaalle vammaiselle tai pitkäaikaissairaalle
nuorelle ja hänen perheelleen. Opas käsittelee erilaisia yhteiskunnan
tarjoamia tukimuotoja.
Nämä oppaat ovat laatineet Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksen kuntoutussosiaalityöntekijä Virpi Syrjälahti ja Invalidiliiton Harvinaiset-yksikön suunnittelija Miia Laitinen.