Yhdistyksen säännöt
APECED ja ADDISON ry:n SÄÄNNÖT
Yhdistys on perustettu 11.6.1995.
1§ Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Apeced ja Addison ry. Yhdistyksestä voidaan käyttää
englanninkielistä käännöstä Finnish Apeced and Addison Association tai ruotsinkielistä
käännöstä Finska Apeced och Addison Förening. Yhdistys on suomenkielinen, mutta
voi käyttää toiminnassaan myös ruotsin ja englannin kieltä. Kotipaikka on
Helsinki ja toimialueena koko Suomi.
2§ Tarkoitus ja toiminta
Yhdistyksen tarkoituksena on
- tukea harvinaisia autoimmuuni monirauhassairauksia sairastavia (mm. APS I ja APS II) potilaita sekä heidän läheisiään elämänlaadun edistämisessä
- toimia jäsentensä yhdyssiteenä sekä tuki- ja etujärjestönä
- edistää jäsenistön fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia
- aktivoida jäsenistöä oman hyvinvointinsa edistämiseen
- tuoda yleisön tietoisuuteen APS-potilaiden tilanne ja edistää harvinaisia sairauksia sairastavien asemaa sekä hyvinvointia
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
- järjestää jäsenistölleen jäsentapaamisia
- järjestää jäsenilleen vertaistukea
- järjestää tiedotus- ja luentotilaisuuksia
- järjestää kuntoutus-, liikunta-, kulttuuri- ja muita samantapaisia virkistystilaisuuksia
- ohjaa, neuvoo ja tuottaa sairauteen liittyvää materiaalia
- tekee esityksiä ja aloitteita viranomaisille ja muille päättäjille APS:in aiheuttamien haittojen vähentämiseksi
- aktivoi potilaita yhdistystoimintaan
- toimii yhteistyössä muiden vammaisjärjestöjen sekä verkostojen kanssa
- pyrkii verkostoitumaan ja yhteistyöhön ulkomaisten vastaavien yhdistysten kanssa
Yhdistys rahoittaa toimintaansa jäsenmaksuin. Lisäksi yhdistys voi
- vastaanottaa lahjoituksia, avustuksia, testamentteja, jälkisäädöksiä sekä määrätarkoituksiin annettuja varoja ja omaisuutta
- perustaa erityisiä rahastoja
- omistaa kiinteätä ja irtainta omaisuutta sekä arvopapereita
- myydä sairauteen liittyvää pienimuotoista materiaalia
- järjestää arpajaisia, myyjäisiä ja rahankeräyksiä hankittuaan siihen viranomaisen luvan
Yhdistys toimii voittoa tavoittelematta. Yhdistys on poliittisiin puolueisiin sitoutumaton.
3§ Jäsenet
Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia jäseniä, perhejäseniä, nuorisojäseniä ja kunniajäseniä.
Varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä täysi-ikäinen tai kuluvana vuonna 18 vuotta täyttävä henkilö.
Perhejäseneksi voidaan hyväksyä saman perhekunnan samassa osoitteessa asuva täysi-ikäinen henkilö tai kuluvana vuonna 18 vuotta täyttävä henkilö.
Nuorisojäseneksi voidaan hyväksyä saman perhekunnan samassa osoitteessa asuva alaikäinen henkilö. Alaikäisen jäsenyyden ehtona on huoltajan jäsenyys yhdistyksessä.
Kunniajäseneksi yhdistys voi kutsua henkilön, joka on merkittävällä tavalla toiminut yhdistyksen hyväksi. Lisäksi yhdistys voi kutsua kunniapuheenjohtajakseen henkilön, joka yhdistyksen puheenjohtajana on ansiokkaalla tavalla työskennellyt yhdistyksen hyväksi. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenen nimittämisestä päättää hallituksen esityksestä yhdistyksen kokous.
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt sekä haluaa edistää sen toimintaa. Jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus.
Varsinainaiset jäsenet, perhejäsenet ja nuorisojäsenet maksavat yhdistyksen syyskokouksen vahvistaman jäsenmaksun. Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä ei ole jäsenmaksuvelvoitetta. Yhdistyksen hallituksella on valta vapauttaa jäsenmaksun suorittamisesta jäsen, joka esittää kirjallisessa hakemuksessa vähävaraisuuden, työttömyyden tai muun vastaavan erittäin painavan syyn hakemuksensa tueksi.
4§ Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti tai sähköpostilla yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla eroamisestaan yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.
Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos hän on jättänyt
erääntyneen jäsenmaksunsa muistutuksesta huolimatta maksamatta kyseisen
kalenterivuoden loppuun mennessä.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä vähintään 2/3 päätöksellä, jos jäsen
- on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittyessään sitoutunut
- toimii
yhdistyksen sääntöjen ja hengen vastaisesti, vastoin yhdistyksen tarkoitusta
taikka rikkoo kokouksen päätöksiä tai / ja
- on aiheuttanut toiminnallaan yhdistyksessä tai sen ulkopuolella yhdistykselle
huomattavaa vahinkoa.
Erotettu jäsen voi valittaa hallituksen päätöksestä kirjallisesti yhdistyksen kokoukselle, paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen. Valitus on jätettävä hallitukselle 14 päivän kuluessa siitä, kun erotettu on saanut tiedon päätöksestä. Kun valitus tulee käsiteltäväksi yhdistyksen kokouksessa, on asiasta mainittava kokouskutsussa.
Eronnut tai erotettu jäsen ei ole oikeutettu saamaan takaisin maksamiaan jäsenmaksuja. Jos erotettu tai eronnut jäsen haluaa jälleen päästä yhdistyksen jäseneksi, on jäsenyyttä haettava yhdistyksen hallitukselta.
5§ Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, joka valitaan yhdistyksen jäsenistä. Hallitukseen voidaan valita enintään yksi (1) yhdistyksen ulkopuolinen jäsen. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ei voi tulla yhdistyksen ulkopuolelta. Hallitus valitaan syyskokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallitukseen kuuluu kahdeksi vuodeksi valittu puheenjohtaja ja vähintään neljä (4) ja enintään kuusi (6) varsinaista jäsentä sekä vähintään yksi (1) ja enintään kolme (3) varajäsentä. Hallituksen jäsenistä vähintään yhdellä on oltava APS I-diagnoosi ja vähintään yhdellä APS II-diagnoosi. Puheenjohtajan toimikausia voi olla peräkkäin korkeintaan viisi (5).
Hallituksen jäsenistä puolet on erovuorossa vuosittain. Tarvittaessa erovuoroisten määrä pyöristetään alaspäin. Erovuorossa olevat jäsenet voidaan valita uudestaan.
Jos hallituksen jäsen haluaa erota tai hänet erotetaan luottamustoimestaan, toimikauden loppuajaksi tulee hänen tilalleen ensisijaisesti varajäsen tai valitaan uusi jäsen yhdistyksen kokouksessa. Jos puheenjohtaja eroaa tai erotetaan, valitaan uusi puheenjohtaja yhdistyksen kokouksessa. Uuden puheenjohtajan valintaan asti tehtävää hoitaa varapuheenjohtaja. Jos puheenjohtaja eroaa, hän eroaa samalla koko hallituksesta.
Hallituksen tehtävät
Hallituksen
tehtävänä on johtaa yhdistyksen toimintaa toiminta-ajatuksen mukaisesti ja
- edustaa yhdistystä
- toimia
huolellisesti yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi
- panna täytäntöön yhdistyksen kokousten päätökset
- hoitaa huolellisesti yhdistyksen taloutta ja omaisuutta sekä päättää
yhdistyksen rahavarojen käytöstä ottaen huomioon sääntöjen määräykset sekä
yhdistyksen kokousten ohjeet ja päätökset
- valita keskuudestaan kalenterivuodeksi kerrallaan varapuheenjohtaja ja sihteeri. Varajäsentä ei voi valita varapuheenjohtajaksi. Hallituksen puheenjohtajan ollessa estynyt, hänen tehtäviään hoitaa varapuheenjohtaja.
- valita keskuudestaan tai ulkopuolelta muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus voi kutsua avukseen toimikuntia, työryhmiä tai asiantuntijoita ja määrätä niiden tehtävät.
- ottaa ja erottaa tarpeelliseksi katsomansa toimihenkilöt, määrätä heidän tehtävänsä ja palvelusuhteen ehdot
- kutsua koolle yhdistyksen kevät-, syys- ja ylimääräiset kokoukset, valmistella ja antaa lausunnot niissä esitettävistä asioista
- huolehtia
siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla
tavalla järjestetty
- laatia kalenterivuosittain tilinpäätös ja toimintakertomus sekä jättää ne toiminnantarkastajalle
- laatia
syyskokoukselle toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaa kalenterivuotta
varten
- hyväksyy ja erottaa yhdistyksen jäsenet ja esittää yhdistyksen kokoukselle
kunniajäsenet sekä kunniapuheenjohtajan
- pitää yhdistyksen jäsenluetteloa
Hallituksen kokoukset
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta, kun hän katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Mikäli puheenjohtaja ei vaatimusta noudata, kenellä tahansa hallituksen jäsenenellä kahdella yhdessä on oikeus toimittaa kokouskutsu nimeltä mainittua asiaa varten. Kokouskutsu on annettava vähintään 7 vrk ennen kokousta.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Varajäsenillä on läsnäolo ja puheoikeus hallituksen kokouksissa. Varajäsenten äänivalta hallituksen kokouksissa määräytyy sen mukaan, kuinka monta hallituksen jäsentä on estynyt kokouksesta. Varajäsenten keskinäinen äänivaltaisuusetusija ratkaistaan siten, että heidät asetetaan arvalla ratkaistavaan etusijajärjestykseen hallituksen kokouksessa. Hallituksen ulkopuolisilla toimihenkilöillä ja asiantuntijoilla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänivaltaa.
Hallituksen kokous voidaan pitää myös etäkokouksena siten, että jäsenet ovat vain puheyhteydessä toisiinsa. Kokous voidaan pitää myös sähköpostitse, mikäli päätettävänä on tehty selkeä esitys.
6§ Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen kokouksella on yhdistyksen ylin päätösvalta.
Yhdistys pitää kaksi (2) varsinaista kokousta, syys- ja kevätkokoukset. Syyskokous pidetään syys-marraskuun aikana ja kevätkokous maalis-toukokuun aikana hallituksen tarkemmin määrääminä aikoina. Ylimääräisiä kokouksia pidetään, jos hallitus tai yhdistyksen kokous katsoo sen tarpeelliseksi tai jos sitä kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä nimetyn asian käsittelyä varten kirjallisesti hallitukselta vaatii. Kokous on kutsuttava koolle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.
Kokous päättää käytettävän äänestystavan. Asiaäänestyksessä käytetään yleensä avointa ja henkilö-vaaleissa salaista äänestystapaa. Henkilövaali toimitetaan salaisena vaalina, jos yksikin osallistujista niin vaatii. Asiaäänestyskin voidaan toimittaa salaisena vaalina, jos osallistujien enemmistö niin toivoo. Kokouksen päätökseksi tulee asiakysymyksissä mielipide, joka on saanut yli puolet annetuista äänistä. Vaaleissa tulevat valituksi eniten ääniä saaneet. Jos valittavana on vain yksi henkilö, valintaan tarvitaan kuitenkin yli puolet annetuista äänistä. Asioiden käsittelyssä äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan kanta ja vaaleissa arpa.
Yhdistyksen
kokouksissa äänioikeus on varsinaisilla jäsenillä, perhejäsenillä,
kunniajäsenillä sekä kunniapuheenjohtajalla. Muilla jäsenillä on läsnäolo- sekä
puheoikeus.
Kokoukset kutsuu koolle hallitus. Ilmoitus varsinaisen ja ylimääräisen
kokouksen ajasta, paikasta sekä kokouksen asialistasta, on kirjallisesti
lähetettävä neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta yhdistyksen jäsenistön
tietoon. Kokouskutsu voidaan lähettää kirjeitse jäsenten yhdistykselle
ilmoittamiin postiosoitteisiin tai sähköpostiosoitteisiin. Mikäli jäsen ei ole
ilmoittanut sähköpostiosoitettaan, kokouskutsu toimitetaan kirjeitse.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa jonkin asian käsiltäväksi yhdistyksen
kokouksessa, hänen tulee tehdä siitä esitys hallitukselle kirjallisena kolmekymmentä
(30) vuorokautta ennen kokousta. Hallituksen tulee tuoda aloite yhdistyksen
kokoukseen käsiteltäväksi omalla lausunnollaan varustettuna.
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös
reaaliaikaisen tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla
kokouksen aikana. Etäosallistumis- mahdollisuudesta ja –tavasta on mainittava
kokouskutsussa. Kokouskutsussa on lisäksi ilmoitettava, jos etäyhteyksin
osallistuvan jäsenen puhe- tai äänivallan käyttäminen on rajoitettua.
Yhdistyksen jäsenet voivat käyttää äänioikeuttaan yhdistyksen kokouksessa asiamiehen välityksellä. Asiamiehen on oltava yhdistyksen varsinainen jäsenmaksunsa maksanut jäsen ja hänen on esitettävä päivätty valtakirja. Valtuutus koskee yhtä kokousta eikä valtakirjaa voi siirtää. Asiamiehellä voi olla vain yksi valtakirja.
7§ Yleiskokoukset
Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokoukselle tarvittavat toimihenkilöt: puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa (kokous valitsee kokouksen toimihenkilöt keskuudestaan)
3. Todetaan kokouksen osanottajat
4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
6. Esitetään hallituksen laatimat edellisen vuoden toimintaa koskeva toimintakertomus
ja tilinpäätös
7. Esitetään toiminnantarkastajan lausunto edellisen vuoden toiminnasta
8. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
yhdistyksen hallitukselle ja muille vastuuvelvolliselle tai muista
toimenpiteistä, joihin toimintakertomus tai tilinpäätös antavat aihetta
9. Päätetään muista kokouksen ¾ määräenemmistöllä kiireelliseksi toteamista asioista ottaen huomioon yhdistyslain 24 §:n määräykset
10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
11. Kokouksen päättäminen
Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokoukselle tarvittavat toimihenkilöt: puheenjohtaja, sihteeri,
kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa (kokous
valitsee kokouksen toimihenkilöt
keskuudestaan)
3. Todetaan kokouksen osanottajat
4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
5. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
6. Hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio
7. Päätetään jäsenmaksun määrästä seuraavalle vuodelle
8. Päätetään hallituksen varsinaisten jäsenten ja varajäsenten lukumäärästä näiden sääntöjen 5 §:n mukaisesti
9. Valitaan hallituksen varsinaiset ja varajäsenet erovuoroisten tilalle vuosittain sekä valitaan hallituksen puheenjohtaja joka toinen vuosi. Hallituksen puheenjohtaja toimii myös yhdistyksen puheenjohtajana.
10. Valitaan yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkasta
11. Päätetään muista kokouksen ¾ määräenemmistöllä kiireelliseksi toteamista asioista ottaen huomioon yhdistyslain 24 §:n määräykset
12. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
13. Kokouksen päättäminen
8§ Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja sihteeri, kaksi yhdessä. Hallitus voi myös myöntää nimenkirjoitusoikeuden tietylle henkilölle.
9§ Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Päätetyt tilit jätetään toiminnantarkastajan tarkastettavaksi viimeistään
neljä (4) viikkoa ennen kevät-kokousta. Toiminnantarkastajan tulee antaa
kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kevätkokousta
hallitukselle.
Toiminnantarkastuskertomus annetaan yhdistyksen hallitukselle ja osoitetaan
yhdistyksen kokoukselle.
Yhdistyksellä on oltava toiminnantarkastaja, jos yhdistyksellä ei ole
tilintarkastajaa.
Toiminnantarkastajalla tulee olla sellainen taloudellisten ja oikeudelllisten asioiden tuntemus, joka on tarpeen tarkastuksen suorittamiseksi.
10§ Sääntöjen muuttaminen
Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia yhdistyksen kokouksen päätöksellä.
Sääntöjen muutosesitys on mainittava kokouskutsussa. Muutosehdotuksen
hyväksymiseen vaaditaan vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) kokouksessa annetuista
äänistä.
11§ Yhdistyksen purkaminen
Päätös yhdistyksen purkamisesta voidaan tehdä yhdistyksen kokouksessa ja se
on lisäksi vahvistettava lähinnä seuraavassa yhdistyksen kokouksessa tai sitä
ennen pidettävässä ylimääräisessä kokouksessa, jota ei kuitenkaan saa pitää aiemmin
kuin kolmen kuukauden kuluttua pukamispääätöksen tehneestä kokouksesta. Asia on mainittava kokouskutsussa.
Purkamispäätöksen katsotaan syntyneen ainoastaan siinä tapauksessa, että asiaa
molemmissa kokouksissa kannattaa vähintään
kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa annetuista äänistä.
Yhdistyksen purkautuessa annetaan sen varat APS -tutkimustyön hyväksi ja yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkautumisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.
12§ Jäsenoikeuksien säilyminen
Näillä säännöillä ei ole takautuvaa vaikutusta jäsenen vahingoksi, vaan saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.